Back Воцек Bulgarian Wozzeck Catalan Vojcek (opera) Czech Wozzeck Danish Wozzeck (Berg) German Wozzeck English Wozzeck Esperanto Wozzeck Spanish Wozzeck French Wozzeck Galician
| Wozzeck | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Alkuperäinen nimi | Wozzeck | ||||||
| Säveltäjä | Alban Berg | ||||||
| Libretto | Alban Berg | ||||||
| Pohjautuu | Georg Büchnerin näytelmään Woyzeck | ||||||
| Kieli | saksa | ||||||
| Kantaesitys |
14. joulukuuta 1925 Berliini |
||||||
| Aikajana Bergin oopperoista | |||||||
|
|||||||
Wozzeck on Alban Bergin kolminäytöksinen ooppera, joka pohjautuu Georg Büchnerin vuosina 1836–1837 kirjoittamaan näytelmään Woyzeck. Bergiin voimakkaan vaikutuksen tehnyt näytelmä oli ollut Büchnerin kuoleman jälkeen monta vuotta kadoksissa ja löytynyt vasta vuonna 1878.[1]
Wozzeck oli Bergin ensimmäinen ooppera. Hän aloitti sen työstämisen vuonna 1914, mutta työ keskeytyi hänen jouduttuaan asepalvelukseen Itävalta-Unkarin armeijaan ensimmäisessä maailmansodassa. Ooppera valmistui huhtikuussa 1922. Kolme katkelmaa oopperasta esitettiin Frankfurt am Mainissa vuonna 1924 ja kokonaisensiesitys oli Erich Kleiberin johtamana Berliinissä 14. joulukuuta 1925.[1]
Wozzeck sai tuoreeltaan ristiriitaisen vastaanoton. Aavemaiset äänet sekä totutusta poikkeavat ihmisäänen käyttö ja orkestrointi – muiden muassa ravintolaorkesteri, sotilassoittokunta, harmonikka, virittämätön piano ja ylävireiset viulut – aiheuttivat runsaasti mielipiteiden vaihtoa sanomalehtien palstoilla. Jotkut sanoivat Bergiä neroksi; erään kriitikon mielestä Wozzeck oli "valtavin tapahtuma oopperan historiassa sitten Claude Debussyn Pelléasin ja Mélisanden päivien". Toisten mielestä taas Berg oli hullu; Deutsche Zeitungin kriitikon vaikutelma oli: "Kun poistuin Valtionoopperasta, minulla oli tunne, etten ollut käynyt yleisessä teatterissa, vaan hullujenhuoneessa. Näyttämöllä, orkesterissa, nojatuoleissa – kaikkialla pelkkiä mielipuolia." Kun Wozzeck esitettiin seuraavana vuonna Prahassa, syntyi sellainen mellakka, että koko ooppera jouduttiin poistamaan ohjelmistosta poliisin käskystä.[1]
Alban Berg kirjoitti itse oopperastaan seuraavasti:
»Säveltämällä Wozzeckin en ole yrittänytkään uudistaa oopperataidetta. Ei liioin ole kysymys halusta luoda hyvää musiikkia. Halusin luoda musiikkia, joka on joka hetki tietoinen vastuustaan draamalle – niin, enemmänkin musiikkia, joka ilmentää itsessään ne välttämättömät ainekset, jotka muuntavat draaman realiteetiksi; tämä työ vaatii säveltäjältä kaikkien näyttämön johdon tehtävien ratkaisemista. Se on suoritettava loukkaamatta musiikin autonomiaa ja ilman musiikkiin kuulumattomien ainesten vaikutusta. – – – Haluan ilmaista, mitä pidän omana osuutenani tästä kaikesta. Suhtautuipa kukin miten tahansa tässä oopperassa esiintyviin musiikin muotoihin, sen ankaraan ja johdonmukaiseen rakenteeseen ja yksityiskohdissa ilmenevään taitoon, minä puolestani pyydän, ettei väliverhon nousemisesta sen laskemiseen saakka kukaan kuulijakunnassa olisi tietoinen fuugien, inventioiden, sarjojen, sonaattien, muunnelmien ja passacaglioiden moninaisuudesta – eikä yksikään, toistan sen, ottaisi vastaan muuta kuin oopperan aatteen, sen hengen, joka ulottuu paljon kauemmaksi kuin Wozzeckin yksilölliset kohtalot."[1]»
Suomessa Wozzeckin nähtiin ensimmäisen kerran Tukholman kuninkaallisen oopperan vierailuesityksenä syksyllä 1957.[2] Suomalaisvoimin teos esitettiin ensimmäisen kerran Kansallisoopperassa keväällä 1967. Ohjauksesta vastasi Ralf Långbacka, kapellimestarina oli Ulf Söderblom ja keskeisissä osissa esiintyivät Harri Nikkonen (Wozzeck), Eini Liukko-Vaara (Marie) ja Veikko Tyrväinen (kapteeni).[3]